Konsertit

 

 

Joulukonsertti 2019

 

 

Keskiviikkona 18.12.2019 klo. 19.00

Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki

Liput 25 €.

 

Petite messe solennelle, Gioachino Rossini

 

 

Lauantaina 2.11.2019  klo. 19.00 Johanneksenkirkossa Helsingissä. 

Konsertti jossa 100-päinen sekakuoro, neljä solistia sekä säestys. Konserttia johtaa Manifestumin taiteellinen johtaja Jonas Rannila.

Lippuhinta 30 €.
 

 

Lue professori Eero Tarastin konserttiarvostelu.
 

ARVIO: ROSSININ ERIKOINEN

Pyhäinpäivänä kuuluu mennä kirkkoon kuulemaan vakavaa musiikkia. Mutta tällä kertaa Manifestum-kuoro Joonas Rannilan johdolla tarjosi jotain yllättävää muistorikkaassa Johanneksenkirkossa Helsingissä. Ohjelmassa oli Gioacchino Rossinin Petite messe solennelle, jota tuskin lienee täällä aiemmin kuultukaan. Oli siis tarpeen katsoa käsiohjelmaa, jossa Olli Tuunanen antoi asiantuntevaa taustatietoa. Rossini näet lopetti säveltämisen hyvissä ajoin ja asettui Pariisiin, nautintojen kaupunkiin viettämään sybariitin elämää. Jo aiemmin hänen mukavuuden halustaan kerrottiin, että jos sängystä putosi nuottilehti lattialle, hän mieluummin sävelsi sen kokonaan uudestaan kuin vaivautui nostamaan sen ylös. Aivan niin kuin kirjailija Gustave Flaubert kirjoitti sivukaupalla uudestaan romaaniaan, jos oli vahingossa käyttänyt samaa sanaa kahdesti liian lähekkäin. Joka tapauksessa kahdenkymmenen vuoden paussin jälkeen Rossini yhtäkkiä v. 1863 loi tämän Petite messen, joka ei tosin ole mikään pikkuteos, vaan toista tuntia kestävä mittava luomus. Sanoisin suorastaan sinfoninen. Tämä tuo mieleen sen faktan että Euroopan musiikissa oli kaksi suurta perinnettä: Italian laulutaide ja Saksan soitinmusiikki, tuo ”absoluuttinen”. Tämä teos voisi olla kuin kohtaus George Sandin romaanista Consuelo, taiteilijattaren tarina, jossa venetsialainen koloratuurisopraano joutuu Itävaltaan mystiseen linnaan ja tutustuu saksalaiseen kirkkomusiikkiin.

Jo Rossinin messun alku on aiheita hitaasti ja hartaasti kehittelevä, Kyrie kohoaa esiin asteittain kuoron polyfoniasta. Hyvin erikoislaatuinen on messun soinnillinen kuva: kuoroa säestää tai ohjaa kaksi pianoa ja urut. Pianot silloittavat messun eri osia mietiskelevillä ja pysäyttävillä taitteilla, jotka soivat kuin Mendelssohnin tai Schumannin karaktäärikappaleet. Yllättävin on Credon ja Sanctuksen väliin sijoitettu laaja pianosoolo. Se alkaa kuin Beethovenin surumarssi raskailla pisteellisillä mollisoinnuilla, mutta sitten tekstuuri vaihtuu yksiääniseksi. Se soi ensi alkuun kuin pianolle siirretty resitaatio, quasi parlando, mutta kun se jatkuu ja jatkuu siitä tulee lineaarista satsia, ja se soi kuin J. S. Bachin inventio. Tai kuin Rossinin Kunst der Fuge. ”Kyllä minäkin osaan!” Siirtymä pianosta urkujen kautta takaisin kuoroon on vaikuttava.

Kauttaaltaan messua dominoi erityisesti musiikin substanssin ja genren jännite tai jopa ristiriita. Messun laji edellyttää tiettyä vakavan sakraalia gebundene Stiliä. Fuugia toki on, ja niissä Rossini nauttii vauhdista ja rytmistä. Mutta musiikissa on paljon maallista, ettei sanoisi oopperamaista ja elämän iloa hieman enemmän kuin yleensä kirkkomusiikissa. Harmoninen kieli on edistyksellisempää kuin jossain Sevillan parturissa. Herra Wagner oli jo astunut näyttämölle. Musiikissa on dramaattisia taukoja ja Credo toistuu niin usein, että se toimii melkein kuin leitmotiivi.

Kaiken kaikkiaan siis merkillinen teos, mutta ehdottomasti kuulemisenarvoinen ja mielenkiinnon ylläpitävä.

Esityskoneisto oli myös huippulaatua. Joonas Rannila on etevimpiä nuoria vokaaliteosten johtajia. Hän pitää suuretkin ensemblet koossa hankalissa fugatoissa, osaa huipentaa dramaattisesti, mutta myös pysähtyä kuuntelemaan. Hänellä on varma ote kaikkeen mitä tekee lavalla. Solistikvartettina toimi Annika Leino, sopraano – kirkas ja ilmaiseva ääni – Jeni Packalén, mezzosopraano, jolla on erityisen vaikuttava alarekisteri, – Eero Lasorla, tenori – hän toi tähän italialaista tyyliä upealla bel cantollaan osaten kuitenkin myös vetäytyä ja sulautua oikealla hetkellä ryhmään – ja Heikki Kilpeläinen, basso, sangen kokenut ja professionelli oratoriolaulaja. Pianojen keskeisestä osuudesta huolehtivat Hans-Otto Ehrström ja Roope Gröndahl – jälkimmäinen muotoili taitavasti ja ekspressiivisesti pitkän soolonsa. Urkuja hallitsi taidokkaasti Olli Pyylampi. Itse Manifestum-kuoro elää Rannilan johdolla loistokauttaan.

– Eero Tarasti

3.11.2019 

 

Suomalainen mieskuorolaulu täyttää 200 vuotta vuonna 2019. Merkkivuotta juhlistaakseen Suomen Mieskuoroliitto ja Finlands svenska manssångarförbund ovat yhdistäneet voimansa. Manifestum osallistuu juhlakonserttiin Helsingin Musiikkitalossa 14.5.2019 klo. 19.00.

 

 

 

Romantiikka & Kapina 2019

 

Porvoon tuomiokirkko 15.3.2019  klo. 19.00

Lauttasaaren kirkko 16.3.2019  klo. 19.00

Manifestum käynnisti viime vuonna kolmivuotisen projektin keskieurooppalaisen mieskuoromusiikin tiimoilta.

Nykyisen mieskuorokulttuurin juuret johtavat Saksan ja Itävallan 1800-luvun alun musiikkipiireihin.

Manifestum nostaa tässä konsertissa esille 1800-luvun romanttisen keskieurooppalaisen mieskuoromusiikin ja vertaa sitä uudempaan musiikkiin.

Teemme tämän pilke silmäkulmassa. Esitämme konsertissamme musiikkia ajalta jolloin nyttemmin maailmantunnetut säveltäjät kirjoittivat
mieskuoromusiikkia Keskieuroopassa 1800-luvulla syntyneille sadoille Liedertafel- ja Liederkreiskuoroille. Laulamme Brahmsin, Brucknerin,

Mendelssohnin, Schubertin, Schumannin, Lisztin ja R. Straussin teoksia, joista ainakin osaa todennäköisesti ei ole koskaan ennen esitetty Suomessa.

Osassa lauluista, kuten konsertin avaavassa Schumannin säveltämässä kappaleessa Jagdlieder, on käyrätorvisäestys.

Konserttimme lauluista yksi on erityisen kiinnostava. Richard Strauss sävelsi laulun ”Ilman rikkiä ja fosforia” kiireellä, osoittaakseen,
että on mahdollista kirjoittaa hienoa musiikkia mihin tahansa tekstiin. Hän sai innoituksen laulun säveltämiseen pöydällä olevasta ruotsalaisesta tulitikkuaskista.

Konserttimme uudempaa musiikkia, (jossa on tuo pilke silmäkulmassa) edustaa mm. Carl Orffin, Erik Bergmanin ja Leif Segerstamin musiikki.

Konsertin alussa kuulemme ensiesityksenä Lauri Mäntysaaren säveltämän metsästysfanfaarin.

Konsertin eri teokset esitellään konserttitiloissa tuntia ennen esitystä.

 

 

 

 

 

 

 

Joulukonsertit

 

 

Torstaina 20.12.2018  Saksalainen kirkko, Helsinki

klo.  18.30 ja  20.30

Manifestumin tämän vuoden joulukonsertin nimi on ”Rakkaat joululaulut”. Laulamme rakkaita ja tunnettuja joululauluja, jotka saavat meidät tuntemaan että joulu on todellakin jo ovella. Laulamme mm. Saksaan sidonnaisia 
rakkaita joululauluja kuten Enkeli taivaan lausui näin, Tuo armon valkokyyhky ja Die Könige. Tänä vuonna vietettävää Sakari Topeliuksen syntymän 200-vuotisjuhlaa huomioimme usealla hänen sanoittamallaan laululla. Osassa näistä esiintyvät nuoret ja erittäin lupaavat solistit Niilo Erkkilä, Johan Krogius ja Veikko Vallinoja. Konsertin urkuri on Matti Pohjoisaho.

 

 

 

Paulus-oratorio

Felix Mendelssohn-Bartholdy

 

Lue konsertin arvostelu

 

Monella on tapana käydä pyhäinpäivänä hautausmaalla muistamassa poisnukkuneita läheisiään ja rakkaitaan. Apostoli Paavalin elämästä kertova oratorio sopii erinomaisesti esitettäväksi juuri pyhäinpäivänä, sillä Paavalilla on ollut keskeinen vaikutus länsimaiseen kulttuuriin ja aatehistoriaan. Paavalin ajattelussa korostui ikuisen elämän toivo, mutta myös ajatus, jonka mukaan juuri kärsimys ja kuolema voivat olla merkkejä Jumalan läheisyydestä. Parhaiten tämä käy ilmi Paavalin kirjeessä Filippiläisille, jossa hän toteaa: "Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto" (Fil.1:21). Tämä ajatus löytyy oratorion yhdeksännen osan koraalista. Ilman Paavalia tuskin siis viettäisimme nykymuotoista pyhäinpäivää lainkaan, riippumatta siitä olemmeko uskovaisia vai ei; kuolema koskettaa meitä kaikkia. Musiikilla on onneksi lohduttava ja pysäyttävä voima.

 

 

 

Romantiikka & Kapina

25.4.2018  klo.19.00  Tapiolan kirkko
26.4.2018  klo.19.00  Temppeliaukion kirkko

 

 

Lue konsertin arvostelu

 

Tulevien kolmen vuoden aikana Manifestum tulee joka vuosi esittämään maailmankuulujen keskieurooppalaisten säveltäjien unhoon jääneitä mutta mielenkiintoisia teoksia. Aloitamme Anton Brucknerin ja Kurt Weillin teoksilla.

Näiden kahden välille syntyy mielenkiintoinen jännite kun kansallismielinen kiihko kohtaa kansainvälisen pasifismin. Tämä konsertti tarjoaa jotain erityistä Sinulle joka olet jo kuullut kaikki pohjoismaiset mieskuoroklassikot ja

kasapäin moderneja kokeellisia mieskuoroteoksia.

 

Anton Bruckner on säveltänyt suuren määrän teoksia mieskuorolle sekä a capella että orkesterisäestyksellä.

Nämä romanttiset teokset ovat maassamme lähes tuntemattomia ja tiettävästi niitä ei koskaan ole laulettu täällä.

Konsertissa esitämme mm. Brucknerin mahtavan Festkantate joka sai ensiesityksensä 1 toukokuuta 1862 Linzin

Mariadomin peruskiven muurauksen yhteydessä. Brucknerin 1854 säveltämässä teoksessa Lasst Jubeltöne Klingen ylistetään Itävallan keisari Franz Josephia ja hänen kihlattuaan Elisabethia (häntä jota kutsuttiin Sisiksi).

Puhallinorkesteri ja urut säestävät kuoroa. Urkurina toimii Richard Gowers (1994) Cambridge King's College Music Societysta.

Richard on esiintynyt mm. BBC Proms 2016 konsertissa Albert Hallissa. Konsertissa Richard tulee esittämään mm. urkuimprovisaation, joka johdattelee meidät Brucknerin romanttisesta musiikista Weillin Requiemiin. 

 

Kurt Weillin sävelteos Das Berliner Requiem vuodelta 1928 on ainutlaatuisuus konserttiohjelmistossamme.

Kyseessä on teostilaus saksan yleisradiolle. Bertolt Brechtin tekstit ja sanoitus on tehty 1916-1925 ja ne julkaistiin hänen Hauspostillessa.

Runokokoelman nimi ironisoi Martti Lutherin samannimistä saarnakokoelmaa. Teos sai kantaesityksensä 1929.

Bertolt Brecht on tunnettu Suomessa dramatiikkansa ansiosta ja yhteistyöstään Hella Wuolijoen kanssa. Brecht asui Suomessa 1940-41.

Kustantamon ja Teoston mukaan Das Berliner Requiemiä ei ole aiemmin esitetty Suomessa.

Konsertin eri teokset esitellään konserttitiloissa ennen esitystä.